| alve *118 s aaloe ▫ alveja (Aloe) |
| ambõ|krūonõ *118 s hambakroon ▫ zoba kronītis EA3 |
| anemōnõ *118 s metsülane, anemoon ▫ meža vizbulis, anemone (Anemone sylvestris) 84.7 |
| arōnij|pȭzõ *118 s arooniapõõsas ▫ aroniju krūms EIIIg |
| ä’b|sieldõ 1 *118 adj ebaselge ▫ neskaidrs = ä’b|sieldi |
| bārbõl|pȭzõ *118 s kukerpuupõõsas ▫ bārbeles krūms |
būdõ *118 s
(a) võrgukuur ▫ tīklu būda = tūl|būdõ
(b) hurtsik, kuur ▫ būda - va būdõ va hurtsik ▫ vei, būda
|
| butkõ *118 s putka (aknaga) ▫ būda (ar logu) |
| dadžā|pȭzõ *118 s takjapõõsas ▫ dadžu krūms EIIIf |
dikțõ 1 *118 adj tugev ▫ stiprs > viš- dikțõ ǭ’rõn tugev riie ▫ stiprs audums
|
| eļļõ 1 *118 s õli ▫ eļļa |
ērškõ|krūonõ *118 s okaskroon ▫ ērkšķu kronis - Tä’mmõn pa’ņ sīe ērškõkrūonõ pǟ’zõ, la’z ne tǟnda siskāgõd ja mūotšõgõd rišt pǟl. Talle pandi see okaskroon pähe, et need teda torgiksid ja piinaksid ristil. ▫ Viņam uzlika to ērkšķu kroni galvā, lai tie viņu dur un moka pie krusta.
|
| ērškõ|mǭŗa|pȭzõ *118 s karusmarjapõõsas, tikripõõsas ▫ ērkšķogu krūms = ērškõ|pȭzõ |
| ērškõ|pȭzõ *118 s karusmarjapõõsas, tikripõõsas ▫ ērkšķogu krūms = ērškõ|mǭŗa|pȭzõ |
| ēzõ *118 s ääs ▫ ēze KK78a15 |
| grūbõd *118 s kruubid ▫ grūbas E IVi≈ grūpõd |
| grūpõd *118 s pl kruup ▫ grūbas ≈ grūbõd |
gummõ *118 s kumm -i ▫ gumija - Gummõ vienūb. Kumm venib. ▫ Gumija stiepjas. KK78b69
|
ī’dõks|kimdõ *118 num üheksakümmend ▫ deviņdesmit - īdõkskimdõ ikš üheksakümmend üks ▫ deviņdesmit viens; ī’dõkskimdõ e’žmi üheksakümne esimene ▫ deviņdesmit pirmais
|
| irē|mǭŗa|pȭzõ *118 s sõstrapõõsas ▫ jāņogu krūms, upeņu krūms = iŗā|mǭŗa|pȭzõ |
| iŗā|mǭŗa|pȭzõ *118 s sõstrapõõsas ▫ jāņogu krūms, upeņu krūms = irē|mǭŗa|pȭzõ |
jǭsõ *118 s jäär, oinas ▫ auns - rūndõd jǭsõ (kohi)oinas ▫ izrūnīts auns
|
jou|gūzõ *118 s jugapuu ▫ īve (Taxus baccata) - Jougūzidi kazāb Šlītõr mä’g kaņțš. Jugapuid kasvab Šlītere mäe nõlvakul. ▫ Īves aug Slīteres kalna nogāzē.
|
julgõ *118 adj julge, vapper ▫ drošs, brašs - julgõ mīeldõ andõ julget meelt anda ▫ dot drošu prātu J58
|
| jūokõ 1 *118 s nali ▫ joks > nǭļa |
| kakš|kimdõ *118 num kakskümmend ▫ divdesmit |
kangtõ *118 adj
(a) kange, jäik ▫ stīvs, sastindzis - kangtõks īedõ kangeks jääda ▫ sastingt; kangtõks kilmõ kangeks külmuda ▫ sasalt ragā KK77a
(b) kange, tugev ▫ stiprs, spēcīgs | = kangti- Tämpõ vȯ’ļ kangtõ õvā. Täna oli tugev hoovus. ▫ Šodien bija spēcīga straume.
|
| kassõ *118 s kassa ▫ kase L |
kiņņõ *118 s lõualuu ▫ žoklis (anat.) = kiņņõ|lū, lȭga|lū- a’lli kiņņõ alumine lõualuu ▫ apakšžoklis E3 a
|
| ki’v|sūolõ *118 s kivisool ▫ akmeņsāls, rupjā sāls |
kǭ’dõks|kimdõ *118 num kaheksakümmend ▫ astoņdesmit - kǭ’dõkskimdõ e’žmi kaheksakümne esimene ▫ astoņdesmit pirmais
|
| kõuvõ *118 s kask, kõiv ▫ bērzs (Betula) > kȭvaz |
krūogõ *118 s kõrts ▫ krogs - krūogõ stedīļõks lasipuuga kõrts ▫ krogs ar stadulu E IE
|
| krūonõ 1 *118 s kroon ▫ kronis |
| kuolm|kimdõ *118 num kolmkümmend ▫ trīsdesmit |
| kūzõ *118 s kuusk ▫ egle (Picea) |
| kūž|kimdõ *118 num kuuskümmend ▫ sešdesmit |
| le’bḑõb|lūdõ *118 s saunaviht ▫ pirtsslota |
| lī’ed|kūzõ *118 s lehis ▫ lapegle (Larix) EIIIf |
lūdõ *118 s
(a) luud -a ▫ slota - Ūž ludõ pū’stõb pū’dist. Uus luud pühib puhtalt. ▫ Jauna slota tīri slauka.
(b) saunaviht -a ▫ pirtsslota |
| lūokõ *118 s look ▫ loks iejūgam (etn.) |
| marle *118 s marli ▫ marle > marlõ |
marlõ *118 s marli ▫ marle - Ma ū’diz vietā le’b marlõ. Ma kurnasin vett läbi marli. ▫ Es nokāsu ūdeni caur marli. KK78b50
|
| mämmõ *118 s mammi ▫ memme, mamma |
| mie’r|sūolõ *118 s meresool ▫ jūras sāls |
| mirrõd *118 s pl mürr ▫ mirres |
| mits|kimdõ *118 num mitukümmend ▫ vairāki desmiti |
| mǭŗa|pȭzõ *118 s marjapõõsas ▫ ogu krūms |
mȯizõ *118 s mõis ▫ muiža - päp|mȯizõ kirikumõis ▫ mācītājmuiža
|
nēļa|kimdõ *118 num nelikümmend ▫ četrdesmit - nēļakimdõ e’žmi neljakümne esimene ▫ četrdesmit pirmais
|
nīekõ *118 s tühiasi ▫ nieks - Se u’m seļļi nīekõ, mis ä’b ūo vǟrts. See on selline tühiasi, mis ei ole väärt. ▫ Tas ir tāds nieks, kas nav [neko] vērts. KK77b
|
| nīnõ *118 s loss ▫ pils |
| ōbõ 1 *118 s tanu ▫ aube |
ǭbõ 2 *118 s haab ▫ apse (Populus tremula) - Ve’ržõb nemē ǭbõ lē’ḑ. Väriseb nagu haavaleht. ▫ Trīc kā apses lapa. Ǭbõst vaŗž u’m li’bḑi. Haavapuust vars on libe. ▫ No apses taisīts kāts ir glums.
|
ǭ’j|lūdõ *118 s ahjuluud ▫ krāsns slota, čaukstere (etn.) - Ǭ’jlūdõ sǭb tī’edõd piedāg oksīšt. Ahjuluud tehakse männiokstest. ▫ Krāsns slota tiek taisīta no priežu zariem.
|
| o’unõ|mǭŗa|pȭzõ *118 s vaarikapõõsas ▫ aveņkrūms EIIIg = o’unõ|pȭzõ |
| o’unõ|pȭzõ *118 s vaarikapõõsas ▫ aveņkrūms KK78a5 = o’unõ|mǭŗa|pȭzõ |
õ’ldzõ *118 adj ere, hele ▫ spožs, spilgts = õ’ldzi- õ’ldzõ pǟvaļikki ere päike ▫ spoža saule; õ’ldzõ sūormõks hele sõrmus ▫ spožs gredzens
- Õ’ldzõ ki’v pǟl sǭmal ä’b kazā. Särava kivi peal sammal ei kasva. ▫ Uz spoža akmens sūnas neaug.
|
| pat|jǭsõ *118 s patuoinas ▫ grēkāzis |
| päp|mȯizõ *118 s kirikumõis ▫ mācītājmuiža |
pīentõ *118 s peen, peenike ▫ smalks, tievs = pīenti- pīentõ ēļ peen hääl ▫ smalka balss; pīentõ lānga peen lõng ▫ smalka dzija; pīentõ maits peen maitse ▫ smalka gaume; pīentõ pū peen puu ▫ tievs koks; pīentõ tīe peen töö ▫ smalks darbs; pīentõ vī’mõ peen vihm ▫ smalks lietus; pīenõd sūormõd peened sõrmed ▫ tievi pirksti ~ smalki pirksti; pīentõks ȭŗõ peeneks hõõruda ▫ smalki saberzt; pīenõks tempõ peeneks tampida ▫ sasmalcināt; pīentõ pǟl täpselt ▫ precīzi KK78
|
| piņtšõ *118 s kiisu ▫ mincis, minka |
| pǭr|kimdõ *118 num paarkümmend ▫ pārdesmit = pǭr|kimgõn |
| pȭzõ *118 s põõsas ▫ krūms |
| pūdõ 1 *118 s puud -a ▫ puds |
rȭskõ *118 adj rõõsk ▫ svaigs, salds - rȭskõ sēmḑa rõõsk piim ▫ svaigs piens; rȭskõ i’ļdžēmḑa rõõsk koor ▫ salds krējums
|
| rūož|pȭzõ *118 s roosipõõsas ▫ rožu krūms |
| saksā|kūzõ *118 s lehis ▫ lapegle (Larix) |
sangdõ *118 adj
(a) paks (materjal) ▫ biezs (materiāls) - sangdõ nǭ’gõ paks nahk ▫ bieza āda; sangdõ rǭntõz paks raamat ▫ bieza grāmata
(b) paks (vedelik) ▫ biezs (šķidrums) - sangdõ sandrok paks puder ▫ biezputra
- Zup u’m sangdõ ne’iku sandrok. Supp on paks nagu puder. ▫ Zupa ir bieza kā biezputra. KK77 a
(c) paks, tihe ▫ biezs, blīvs - sangdõ mõtsā paks mets ▫ biezs mežs
(d) tuim ▫ nejūtīgs - sangdõd kūorad kõva kuulmisega, ebamusikaalne ▫ ar biezām ausīm, nemuzikāls
- Tä’mmõn ä’b ūo siļmi, seļļi sangdõ rištīng. Tal ei ole silmi, selline tuim inimene. ▫ Viņam nav acu, tāds nejūtīgs cilvēks.
(e) juhm ▫ truls, stulbs - sangdõ pǟ tuim, juhm pea ▫ trula, stulba galva KK77
|
| sangdõ|vȯitõ *118 adj paksuvõitu ▫ pabiezs |
| seis|kimdõ *118 num seitsekümmend ▫ septiņdesmit |
set|kimdõ *118 num mitukümmend ▫ vairāki desmiti - setkimdõ tū’ontõ mitukümmend tuhat ▫ vairāki desmiti tūkstošu
|
sieldõ 1 *118 adj
(a) selge, klaar ▫ skaidrs, dzidrs - sieldõks īedõ selgineda ▫ noskaidroties; sieldõ ve’ž selge vesi ▫ dzidrs ūdens; sieldõ nemē pǟva selge nagu päev ▫ skaidrs kā diena; ne’i sieldõ kui ve’ž nii selge kui vesi ▫ tik dzidrs kā ūdens; nemē valkt sieldõst touvõst nagu välk selgest taevast ▫ kā zibens no skaidrām debesīm
- Rǭžkīški īeb jo sieldõks, pīlava’istõ spī’ḑõb. Vähehaaval selgineb, pilvevahest särab. ▫ Pamazām skaidrojas, mākoņu starpā spīd. KK77 a
(b) selge, mõistetav ▫ skaidrs, saprotams - sieldõks oppõ selgeks õppida ▫ izmācīties; sieldõks sǭdõ selgeks saada ▫ noskaidrot; sieldõks tī’edõ selgeks teha ▫ izskaidrot
- Ne’i sieldõ kui vīž suormõ. Nii selge kui viis sõrme. ▫ Tik skaidrs kā pieci pirksti. KK77 a
(c) selge, arukas ▫ prātīgs, gaišs - sieldõ mēļ selge mõistus ▫ gaišs prāts; sieldõ pǟ selge pea ▫ gaiša galva; sieldõd sīlmad selge pilk ▫ skaidrs skats
(d) selge, kaine ▫ nedzēris, skaidrs - Tu’l sieldõ pǟkõks! Tule kaine peaga! ▫ Nāc skaidrā prātā! KK77b
(e) korras ▫ vaļā, kārtībā - Lānga u’m jarā mǟ’dõn, ä’b või sǭdõ sieldõks. Niit on sassi läinud, ei saa korda. ▫ Diegs ir sapiņķerējies, nevar dabūt vaļā.
|
| sīlmad|mūodõ *118 s silmapete ▫ acu apmāns |
slikțõ 1 *118 adj halb, paha ▫ slikts, ļauns - slikțõ āiga halb ilm ▫ slikts laiks; slikțõ dūš paha süda ▫ slikta dūša; slikțõks pi’ddõ halvaks pidada ▫ uzskatīt par sliktu; slikțõ mēļ paha meel ▫ ļauns prāts; slikțõ pǟ paha pea ▫ slikta galva; slikțõ sidām paha süda ▫ slikta dūša KK77 a
- Īrgiz īedõ slikțõ. Hakkas halb. ▫ Sāka kļūt slikti. Tä’mmõn u’m slikțõ. Tal on halb. ▫ Viņam ir slikti. Se ä’b līks slikțõks. See ei teeks halba. ▫ Tas nebūtu par sliktu. Slikțõ sidām īeb. Süda läheb pahaks. ▫ Dūša kļūst slikta. Tä’mmõn u’m slikțõ sidām. Tal on süda paha. ▫ Viņam ir slikta dūša.
|
spitskõ *118 adj terane ▫ atjautīgs - Sa ūod ikš spitskõ rištīng. Sa oled üks terane inimene. ▫ Tu esi viens atjautīgs cilvēks. KK78a33
|
stirpõ *118 s piklik (heina)kuhi ▫ stirpa - Vȱlgõd vȯ’ļtõ ullõ stirpõs. Õled olid väljas kuhjas. ▫ Salmi bija ārā stirpā. KK78b14
|
| sūo|kūzõ *118 s soo-kuuskjalg ▫ purva jāņeglīte (Pedicularis palustris) |
sūolõ 1 *118 s sool -a ▫ sāls ≈ sūol- ki’v|sūolõ kivisool ▫ akmeņsāls, rupjā sāls; mie’r|sūolõ meresool ▫ jūras sāls
|
| sūr|krūonõ *118 s pulmakroon ▫ līgavas kronis (etn.) |
škērõd *118 s pl käärid ▫ šķēres KK78b62- Škērõdõn attõ kakš pūoldõ. Kääridel on kaks poolt. ▫ Šķērēm ir divas puses. EH74.16
|
švakkõ 1 *118 adj vilets, nõrk ▫ švaks, vārgs - Ta u’m ne’i je’nnõ švakkõ, ku ta ä’b sȭita je’mmitõt. Ta on niipalju nõrk, et ta ei suuda enam. ▫ Viņš ir tik švaks, ka viņš vairs nespēj. KK77b
|
| tantõ *118 s tädi ▫ tante |
| trūonõ *118 s troon ▫ tronis |
| tūl|būdõ *118 s võrgukuur ▫ tīklu būda |
tūl|lūdõ *118 s tuulepesa ▫ vējslota ≈ tūļ|lūdõ; = tūl|piezā- Tūllūdõd, kus u’m seļļi ne’i ku piezā; se pū ä’b kazāt, sǟ’l vīļaka’z ä’b lī; mä’d krīkõdõn vȯ’ļ, kõuvõdõn nēḑi ka u’m pǟgiņ. Tuulepesad, kus on selline nagu pesa; see puu ei kasvata, seal viljakasvu ei tule; meie kreekidel oli, kaskedel neid on ka palju. ▫ Vējslotas, kur ir tāda kā ligzda; tas koks neaudzē, tur ražas nebūs; mūsu dzeloņplūmēm bija, bērziem arī to ir daudz. PK88.13
|
| tūļ|lūdõ *118 s tuulepesa ▫ vējslota ≈ tūl|lūdõ; = tūl|piezā |
ūsõd *118 s pl vuntsid ▫ ūsas E3 a> untsõd- Ūsõd skruļļiz skrõuvõz, si’z ne’i knaššõ pī’ļizt i’lzõ pȯsk pǟl, i’zt pī’ļõt mǭ’zõ. Vuntsid keerati rulli, siis nii ilusti seisid ülespoole põse peal, ei seisnud allapoole. ▫ Ūsas saskrullēja skruļļos, tad tās skaisti stāvēja uz augšu uz vaigiem, nestāvēja uz leju. KK77
|
vastõ 1 *118 adj vastik, vastumeelne ▫ pretīgs = vastli- seļļi, mis u’m vastõ selline, mis on vastik ▫ tāds, kas ir pretīgs KK77 a
- Ku sīemnāiga u’m vastõ, si’z ä’b või nīelõ, ä’b lǟ’ luoikõ. Kui söök on vastik, siis ei või neelata, ei lähe alla. ▫ Ja ēdiens ir pretīgs, tad nevar norīt, neiet lejā. KK77b
|
| vīnõ *118 s vein ▫ vīns |
vīzõ *118 s viisk ▫ vīze - pitkā vīzõ pikk viisk ▫ gara vīze J5
|
vīž||kimdõ *118 num viiskümmend ▫ piecdesmit - vīdkimdõ e’žmi viiekümne esimene ▫ piecdesmit pirmais
|
| vȯitõ 1 *118 adj õhuke ▫ plāns = vȯiti |
-vȯitõ 2 *118 adj -võitu ▫ pa- = vȯiti 2- ja’mdõ|vȯitõ jämedavõitu , paksuvõitu ▫ paresns; sangdõ|vȯitõ paksuvõitu ▫ pabiezs
|
| zēp|sūolõ *118 s seebikivi ▫ ziepjakmens |
zōlo *118 s soolo ▫ solo - Pa’ņ zōlostõ lōlam. Pandi soolot laulma. ▫ Lika dziedāt solo. KK78
|
| Līepõ *118 Liepāja ▫ Liepāja (loc.) |
| Rīgõ *118 Riia ▫ Rīga (loc.) |
| Ūd|mȯizõ *118 Jaunmuiža ▫ Jaunmuiža (loc.) |
