| āina|lõ’v *122 s sületäis heina ▫ siena klēpis |
| bo’j *122 s parh ▫ parķis |
jo’vd *122 s pl jahu ▫ milti - ni’zzizt jo’vd nisu-jahu ▫ kviešu milti; ri’ggizt jo’vd rukkijahu ▫ rudzu milti; ka’ggõr jo’vd kaerajahu ▫ auzu milti; vȯ’ddõr jo’vd odrajahu ▫ miežu milti
- Īldža sīetõb si’ggõ jo’vdkõks. Īldža söödab siga jahuga. ▫ Ilze baro cūku ar miltiem. Īldža sīetõb sigān jo’vḑi. Īldža söödab seale jahu. ▫ Ilze izbaro cūkai miltus.
|
ka’j 1 *122 s
(a) kahju ▫ žēlums - ka’jjõ tundõ kahju tunda, kahetseda ▫ nožēlot
- Ka’j i’ļ kǭ’tõt tīe āiga. Kahju kaotatud tööajast. ▫ Žēlums par pazaudēto laiku. J21
(b) kahju, häda ▫ posts, zaudējumi - sūŗ ka’j suur häda ▫ liels posts; ka’jjõ kāndatõ kahju kannatada ▫ ciest zaudējumus; ka’jjõ tī’edõ kahju teha ▫ nodarīt postu Ap27.10
|
kamā|jo’vd *122 s pl kamajahu ▫ pūteļa milti, kamas milti = pū’tiļ|jo’v- Ä’b ūo mittõ kamājo’v ilpõ. Ei ole kamajahu raasukestki. ▫ Nav ne drusciņas pūteļa miltu.
|
| kanni|pa’j *122 s urvapaju ▫ pūpolkoks EIIIf |
| kie’v *122 s köha ▫ klepus |
| kū’od|ra’j *122 s kohtujärg, kohtunikutool ▫ soģa krēsls 2Kr5.10 |
| mǭŗa|pa’j *122 s sidrunpuju ▫ dievkociņš (Artemisia abrotanum) |
nõ’v *122 s nõu ▫ padoms - ī’ds nõ’vs ühel nõul ▫ vienprātīgi; nõ’vvõ andõ nõu anda ▫ dot padomu; nõ’vvõ kizzõ nõu küsida ▫ vaicāt padomu; nõ’vvõ pi’ddõ nõu pidada ▫ apspriesties; nõ’vvõ võttõ seletada, arutleda ▫ apspriest; nõ’vs vȱlda nõus olla ▫ būt vienisprātis 1Kr2.13
- Amād, mits tä’m nõ’vs vȯ’ļt, āt laigāld pildõd ja ukkõ lǟ’nõd. Kõik, kui palju teda pooldasid, on laiali pillutatud ja hukka saanud. ▫ Visi, kas viņam piekrita, ir izklīdināti un gājuši bojā. Ap5.36
|
| opātõb|ra’j *122 s õppetool, kateeder ▫ katedra (augstskolas struktūrvienība) |
o’v 1 *122 s au ▫ gods, cieņa = ouv- o’vvõ andõ au anda ▫ atdot godu, salutēt; o’vvõ ja rȭmõ maitsõ au ja rõõmu maitsta ▫ godu un prieku izgaršot; o’vkõks [kellegi] auks ▫ [kādam] par godu; o’vvõ nä’gțõ au osutada ▫ parādīt godu; ätsmingizõn o’vvõ rikkõ kellegi au haavata ▫ aizskart kāda godu; o’vvõ võttõ au röövida ▫ laupīt godu J81
|
| o’v 2 *122 s okas ▫ skuja = nõ’ggõl 2 |
o’vd *122 s okaspuuoksad ▫ skujkoku zari - Kūzõ o’vd kūjizt jarā ja nõ’ggõld pudīzt jarā. Kuuse oksad kuivasid ära ja okkad pudenesid maha. ▫ Egles zari nokalta un skujas nokrita.
|
| o’v|ra’j *122 s troon ▫ tronis, goda krēsls Lk21,30 |
õ’v *122 s õhv ▫ tele ≈ õ’vvõ 1- Õ’v u’m seļļi pūolka’zzõn. Õhv on selline mitte pooleldi kasvanud. ▫ Tele ir tāda pusizaugusi.
|
| pa’j *122 s paju, korvipaju ▫ kārkls (Salix) |
pi’v *122 s
(a) kämmal ▫ plauksta - Pivūd sõ’vlõbõd; ku jõvā – āndab, kurā – võtāb . Pihud sügelevad; kui parem – annab, vasak – võtab. ▫ Plaukstas niez; ja labā – dos, ja kreisā – ņems. KK78b15
(b) pihk, peopesa ▫ delna, sauja - nemē pi’v pǟl nagu peo peal ▫ kā uz delnas; pi’vst sū’zõ jellõ peost suhu elada ▫ dzīvot no rokas mutē
(c) peotäis ▫ sauja (daudzums) EIIIa = pi’v|täuž |
pȯ’j *122 s põu ▫ azote - ki’vvõ pȯ’jsõ kandõ kivi põues kanda ▫ nēsāt akmeni azotē; uiskõ pȯ’jsõ kazātõ ussi põues kasvatada ▫ audzēt čūsku azotē
- Alā pistõ kä’d pȯ’jjõ! Ära pista kätt põue! ▫ Nebāz roku azotē!
|
| pū’tiļ|jo’v *122 s kamajahu ▫ pūteļa milti, kamas milti = kamā|jo’vd |
ra’j *122 s tool ▫ krēsls - Ra’jjõn u’m ištīm, nēļa jalgõ ja sǟlga tagān knõ’bbiļ. Toolil on iste, neli jalga ja selja taga seljatugi. ▫ Krēslam ir sēdeklis, četras kājas un aiz muguras atzveltne. 151.1/18
|
rattõd|ra’j *122 s vankritool ▫ ratu soliņš - Rattõdra’j vȯ’ļ seļļi, mis võiž käbīņțõ rattõd reinõd pǟl, ja tä’mmõn allõ vȯ’ļtõ fe’ddõrd. Vankritool oli selline, mida võis kinnitada vankri küljelaudade peale ja selle all olid vedrud. ▫ Ratu soliņš bija tāds, ko varēja piestiprināt pie ratu sānu dēļiem, un zem tā bija atsperes. 152.1/6
|
| rōda|vamž *122 s raudrüü ▫ bruņas, bruņutērps Ef6.14 |
ro’v *122 s rahvas ▫ tauta - ro’v lu’ggimi rahvaloendus ▫ tautas skaitīšana
|
ro’vd *122 s pl inimesed ▫ ļaudis, cilvēki - At seļļizt ro’vd, kis lǟ’bõd kanādõks ma’ggõm ja nūzõbõd sigādõks i’lzõ. On sellised inimesed, kes lähevad kanadega magama ja tõusevad sigadega üles. ▫ Ir tādi ļaudis, kas iet gulēt ar vistām un ceļas ar cūkām. Ma u’m ro’vd sūsõ. Ma olen inimeste suus. ▫ Es esmu ļaužu mutēs. OR77.1; KK77 a
|
rõ’v *122 s muru ▫ mauriņš - Rõ’v u’m piški, kǭrand sidāmõs. Muru on väike, talu õuel. ▫ Mauriņš ir mazs, sētas pagalmā. 79/8
|
sä’v *122 s savi ▫ māls, glūda - si’ņņi sä’v sinisavi ▫ zilais māls; vālda sä’v valge savi ▫ baltais māls
|
| si’ņņi|sä’v *122 s sinisavi ▫ glūda, zilie māli |
so’v *122 s
(a) suits (põlemisel tekkiv gaasisegu) ▫ dūmi - Kus so’vvõ, sǟ’l u’m tūlda. Kus suitsu, seal tuld. ▫ Kur dūmi, tur uguns.
(b) suits (sigaret vms) ▫ smēķis - Ma tī’eb ī’d so’v. Ma teen ühe suitsu. ▫ Es izsmēķēšu vienu smēķi. 79/6
|
sõ’v *122 s suvi ▫ vasara = sõ’vvõ 2- kievād pūoļi sõ’vvõ kevade pool suve ▫ vasaras sākumā [~ pavasara pusē]
|
| tä’v *122 s kops ▫ plauša (anat.) |
tõ’v *122 s tüvi ▫ stumbrs - tõ’vstõ rǭz vȯ’ļtõ märgõnd tüvest olid natuke pehkinud ▫ stumbri [~ no stumbriem] nedaudz bija satrunējuši J13
|
tu’l|ka’j *122 s tulekahi ▫ ugunsgrēks - Kilās u’m tu’lka’j. Külas on tulekahi. ▫ Ciemā ir ugunsgrēks. Pu’nni kik katūks pǟl – se kītõb tu’lka’jjõ. Punane kukk katuse peal – see väljendab tulekahju. ▫ Sarkans gailis uz jumta – tas pauž ugunsgrēku. Ku tu’lka’j līb, se je’llõ tu’lstõ palāb. Kui tulekahi algab, see elumaja tulest põleb. ▫ Ja ugunsgrēks būs, tā māja ugunī sadeg [~ no uguns nodeg]. KK34II11
|
| zǭig|jo’v *122 s saepuru ▫ zāģskaidas 79/13 |
