aigā|mǭļi *199 adj kõrvaline ▫ nomaļš - aigāmǭļi kūož kõrvaline koht ▫ nomaļa vieta; aigāmǭļi kǭrand kõrvaline talu ▫ nomaļa sēta
|
| āita|pēļi *199 s aidalakk ▫ klētsaugša 86a18 |
amā|pūoļi *199 adj mitmekülgne ▫ vispusīgs - vä’ggi amāpūoļi väga mitmekülgne ▫ ļoti vispusīgs E I
|
armi *199 s arm, halastus ▫ žēlastība - armiz pierāst armu pärast ▫ aiz žēlastības; armizt andõ armu anda ▫ apžēlot, piedot; armizt pallõ armu paluda ▫ lūgt žēlastību
|
| armli *199 adj rahulik ▫ mierīgs |
armzi *199 adj
(a) armastusväärne ▫ mīļš, mīlams Fl4.8
(b) meeldiv, mõnus ▫ patīkams Kl4.6 |
ä’b|eldi *199 adj ebakõlbeline ▫ netikumīgs - ä’beldi rištīng ebakõlbeline inimene ▫ netikumīgs cilvēks
|
ä’b|irdzi *199 adj ebaharilik ▫ neparasts, neierasts - Se tīe mi’nnõn u’m ä’birdzi. See töö on mulle ebaharilik. ▫ Šis darbs man ir neierasts.
|
ä’b|joudzi *199 adj jõuetu ▫ nespēcīgs - Vanātǭți īend rujāks ja ä’bjoudzizõks. Vanaisa jäänud haigeks ja jõuetuks. ▫ Vectēvs palicis slims un nespēcīgs. Mv
|
ä’b|kõlbzi *199 adj ebasobiv ▫ nepiemērots - Se sukā u’m mi’nnõn ä’bkõlbzi. See sukk on mulle ebasobiv. ▫ Šī zeķe ir man nepiemērota.
|
| ä’b|kūldzi *199 adj sõnakuulmatu, tõrges ▫ nepaklausīgs Tt1.6 = ä’b|kūli |
ä’b|kūli *199 adj sõnakuulmatu, tõrges ▫ nepaklausīgs = ä’b|kūldzi- ä’bkūlizõks īedõ sõnakuulmatuks muutuda ▫ kļūt nepaklausīgam
|
| ä’b|liepli *199 adj leppimatu ▫ nesamierināms 2Tm3.3 |
ä’b|mingi *199 adj mitmesugune ▫ dažāds, šāds tāds - mingizt ä’bmingizt bõuvmateriālõd mitmesugused ehitusmaterjalid ▫ šādi tādi būvmateriāli E IE
|
ä’b|mȯistli *199 adj
(a) mittemõistlik ▫ nesaprātīgs
(b) arutu, meeletu ▫ neprātīgs Lk24.25 |
ä’b|õigi *199 adj
(a) ebaõige, vale ▫ nepareizs - Se u’m ä’bõigi riek. See on ebaõige tee. ▫ Tas ir nepareizais ceļš. Kis midēgõst ä’bõigiz või jämp vīțõ tī’eb. Kes midagi valet või rumalat viisi teeb. ▫ Kas kaut ko dara nepareizā vai muļķīgā veidā. 152.1
(b) ebaehtne ▫ neīsts |
ä’b|sǟdzi *199 adj
(a) korratu ▫ nekārtīgs 1Ts5.14
(b) ebaviisakas ▫ nepieklājīgs |
ä’b|sieldi *199 adj ebaselge ▫ neskaidrs = ä’b|sieldõ 1- Tämpõ u’m seļļi ä’bsieldi āiga. Täna on selline ebaselge ilm. ▫ Šodien ir tāds neskaidrs laiks.
|
| ä’b|sīli *199 adj süütu, laitmatu ▫ nevainojams Fl3.6 |
ä’b|sindzi *199 adj sündusetu, ebasünnis ▫ nepiedienīgs - Se vȯ’ļ ikš va ä’bsindzi mīez. See oli üks va sündsusetult käituv mees. ▫ Tas bija viens, vei, nepiedienīgs vīrs.
|
ä’b|täudi *199 adj
(a) ebapiisav, mitteküllaldane ▫ nepietiekams
(b) ebatäielik, puudulik ▫ nepilnīgs = ä’b|täudli- Ä’btäudi võiks vȱlda se, mis ä’b ūo täutõd, ä’b täut mīeldõ, ä’b täut rǭ’dõ, ä’btäudzi. Puudulik võiks olla see, mis pole täielik, ei piisa mõistust, ei piisa raha, ebatäielik. ▫ Nepilnīgs varētu būt tas, kas nav piepildīts, nepietiek prāta, nepietiek naudas, nepilnīgs. 86a12
|
ä’b|täudli *199 adj
(a) ebapiisav, mitteküllaldane ▫ nepietiekams
(b) ebatäielik, puudulik ▫ nepilnīgs = ä’b|täudi |
ä’b|täudzi *199 adj ebatäielik, puudulik ▫ nepilnīgs - Tä’m sēļtami u’m ä’btäudzi. Tema seletus on ebatäielik. ▫ Viņa skaidrojums ir nepilnīgs.
|
| ä’b|uidi *199 adj häbematu, häbitu ▫ nekaunīgs, bezkaunīgs |
| ä’b|vaimli *199 adj nurjatu ▫ negants 2Tm3.2 |
| ä’b|vīți *199 s sobimatu ▫ nepiemērots |
| ä’b|vȯndzi *199 adj õnnetu ▫ nelaimīgs E |
| ändõst|päuvi *199 adj üleeilne ▫ aizvakarējs |
äts|mingi 1 *199 pn keegi, mingi ▫ kāds - Ätsmingi klopūb. Keegi koputab. ▫ Kāds klauvē.
|
äts|mingi 2 *199 adj
(a) mistahes, suvaline ▫ jebkāds - ätsmingi vigā mistahes põhjus ▫ jebkāds iemesls Mt19.3
(b) mõnigi ▫ dažs labs - ätsmingi vȭrõmǭ taim mõnigi võõramaa taim ▫ dažs labs svešzemju augs EA
|
brētļi *199 s kilu ▫ brētliņas (Sprattus sprattus ~ Clupea sprattus) - Brētļiži vejīz si’gži. Kilusid püüti sügisel. ▫ Brētliņas zvejoja rudeņos.
|
brūni *199 adj pruun ▫ brūns - brūni ne’i ku jarā ūdtõd pruun nagu äraküpsetatud ▫ brūns kā izcepts KK77
|
| būom|villi *199 adj puuvillane ▫ kokvilnas- |
| būoŗi *199 adj mustriline ▫ rakstains, izrakstīts |
| dagārž|pēḑi *199 adj tagurpidine ▫ apgriezts, otrāds K86 |
| dēņli *199 s taanlane ▫ dānis |
| eldi *199 adj kõlbeline, vooruslik ▫ tikumīgs |
elementārli *199 adj elementaarne ▫ elementārs - sǭdõ elementārliži tīetõkši saada elementaarseid andmeid ▫ iegūt elementāras ziņas EA
|
ēļki *199 s kaja ▫ atbalss = eļk- īel ēļki häälekaja ▫ balss atbalss HG31
|
eņtši 1 *199 s omas ▫ piederīgais - eņtšizt omaksed ▫ piederīgie
|
| eņtši 2 *199 adj omane, iseloomulik ▫ piemītošs, raksturīgs |
| eņtšli *199 s oma, omainimene ▫ savējais, savietis Jh1.11 |
eņtš|vīți *199 adj
(a) erisugune, omapärane ▫ savdabīgs, īpatnējs - eņtšvīți rištīng erisugune inimene ▫ savdabīgs cilvēks; eņtšvīți je’l erisugune hoone ▫ savdabīga ēka; eņtšvīți jelāmi erisugune elu ▫ savdabīga dzīve
(b) imelik ▫ dīvains, savāds - eņtšvīți rištīng imelik inimene ▫ dīvains cilvēks
- Seļļi eņtšvīți rištīng ä’b ūo nǟ’dõd. Sellist imelikku inimest ei ole nähtud. ▫ Tāds dīvains cilvēks nav redzēts. Seļļizt eņtšvīțizt rištīngt ma ä’b ūo nǟnd. Sellist imelikku inimest ma ei ole näinud. ▫ Tādu dīvainu cilvēku es neesmu redzējis.
|
| ēstli *199 s eestlane ▫ igaunis |
glǭzi *199 adj klaasine ▫ stiklains - glǭzizt sīlmad klaasised silmad ▫ stiklainas acis
|
granti *199 adj kruusane ▫ grantains - granti riek kruusane tee ▫ grantains ceļš
|
| gūlma|pēļi *199 s kulmukarv ▫ uzacs mats |
| gūlma|pēļizt *199 s pl kulmud ▫ uzacis 79/3 |
| idā|pūoļi *199 adj kirdepoolne ▫ ziemeļaustrumu- |
| ī’d|kõrdi *199 adj lihtne ▫ vienkāršs = ī’d|kȭrdali |
ī’d|mēļi *199 adj üksmeelne ▫ vienprātīgs - Ne ä’b ūotõ ī’dmēļizt. Nad ei ole üksmeelsed. ▫ Viņi nav vienprātīgi. KK77a
|
ī’d|pēļi *199 adj ühemastiline ▫ vienmasta - ī’dpēļi kuo’ig ühemastiline laev ▫ vienmasta kuģis
|
ī’d|pūoļi *199 adj ühepoolne, ühekülgne ▫ vienpusīgs - ī’dpūoļi mõtlimi ühekülgne mõtlemine ▫ vienpusīga domāšana
|
| ī’d|siļmi *199 s ühesilmaline ▫ vienacains |
ī’d|tǭžlimi *199 s ühekorruseline ▫ vienstāva - ī’dtǭžlimi kuodā ühekorruseline maja ▫ vienstāva māja
|
| ikš|täudi *199 adj ükskõikne ▫ vienaldzīgs L33:14.3 |
| imīļi *199 s imeline, imetabane ▫ brīnumains |
| indi *199 adj tarmukas ▫ enerģisks |
indzi *199 adj innukas ▫ centīgs - Ma sai ī’d indziz skūollaps. Ma sain ühe innuka õpilase. ▫ Es dabūju vienu centīgu skolnieku. Indzizt ä’b ūo ajāmõst. Innukat ei ole vaja [tagant] ajada. ▫ Centīgs nav jādzen.
|
īņõ|tīeli *199 s
(a) kaastöötaja ▫ līdzstrādnieks
(b) töökaaslane ▫ darbabiedrs 1Kr3.9 |
irdi *199 adj harjutud ▫ ierasts - Se u’m irdi riek. See on harjutud tee. ▫ Tas ir ierasts ceļš.
|
irdzi *199 adj tavaline, lihtne ▫ parasts, vienkāršs - Võib kītõ irdziz formõks. Võib öelda lihtvormiga. ▫ Var izteikt ar vienkāršo formu. K91
|
itki *199 adj nutune ▫ saraudāts, raudulīgs - Itki võib vȱlda rištīng, kis ī’dtõkabāl itkūb. Nutune võib olla inimene, kes ühtlugu nutab. ▫ Raudulīgs var būt cilvēks, kas arvien raud. Tie’gstõ ma nǟ’b, ku ta u’m itkõn, si’z ta u’m itki. Näoilmest ma näen, et ta on nutnud, siis ta on nutune. ▫ Pēc sejas es redzu, ka viņš ir raudājis, tad viņš ir saraudāts. Mūndakõrd ēļstõ ka tūndõb, ku ta u’m itkõn. Mõnikord häälest ka tunneb, et ta on nutnud. ▫ Reizēm pēc balss arī jūt, ka viņš ir raudājis. 86b13
|
| izā|mǭļi *199 s isamaalane ▫ patriots |
jaļgi *199 adj
(a) kiirejalgne ▫ ar ātrām kājām
(b) -jalgne ▫ -kājains, -kāju - kǭ’d|jaļgi kahejalgne ▫ divkājains; kuolm|jaļgi kolmejalgne ▫ trīskājains
|
jeiji *199 adj jäine ▫ apledojis, ledains - Riek ei jeijizõks. Tee muutus jäiseks. ▫ Ceļš apledoja.
|
jeksli *199 adj ekslik ▫ maldīgs - jeksli rõk ekslik jutt ▫ maldīga runa; jekslizt mõtkõd ekslikud mõtted ▫ maldīgas domas
|
| jǭški *199 s oinik ▫ aunelis, auniņš |
joudzi *199 adj jõuline, tugev ▫ stiprs, spēcīgs - joudzizõks tī’edõ tugevaks teha ▫ padarīt stipru; sǭdõ joudzizõks vaimsõ saada tugevaks vaimus ▫ kļūt stipram garā Lk180; KK78b34
|
jo’u|garri *199 adj kare, karm ▫ raupjš - jo’ugarri vīla kare vill ▫ raupja vilna
|
| jõugi *199 adj liivane ▫ smilšains |
jõvā|mēļi *199 adj
(a) hea, heatahtlik ▫ labs, labvēlīgs - jõvāmēļi opātõks heatahtlik õpetus ▫ labvēlīga pamācība
(b) suuremeelne ▫ augstsirdīgs, cēlsirdīgs - Vȯ’l jõvāmēļi eņtš vastūksnikā vastõ. Ole suuremeelne oma vaenlase vastu. ▫ Esi augstsirdīgs pret savu ienaidnieku. Mt 5.25
|
| jõvām|tīemi *199 s heategu, heategevus ▫ labdarība |
jõvā|pūoļi *199 adj parempoolne ▫ labais, labās puses - jõvāpūoļi jo’ug kūolta jõe parempoolne kallas ▫ upes labais krasts
|
julgi *199 adj julge, vapper ▫ drošs, brašs = julgõ- julgi rištīng julge inimene ▫ drošs cilvēks
- Vȯ’l julgi! Ole vapper! ▫ Esi brašs!
|
| julgli *199 adj ohutu ▫ drošs, nekaitīgs |
| juļgi *199 adj silmipimestav ▫ apžilbinošs |
| jumāl|kartli *199 adj jumalakartlik ▫ dievbijīgs |
| jumāl|vastli *199 adj jumalakartmatu ▫ bezdievīgs 11Ro26 |
| jūoimi *199 s kali, taar ▫ kvass |
| jūoimki *199 s sinikas ▫ zilene (Vaccinium uliginosum) |
jūomi *199 s
(a) joomine ▫ dzeršana - Eņtš jūomizõks ta kǭ’tiz sīe kūož. Oma joomisega ta kaotas selle koha. ▫ Ar savu dzeršanu viņš pazaudēja to vietu.
(b) jooming ▫ iedzeršana - Tä’mjūs alz vȯ’ļ jūomi. Tema juures alati oli jooming. ▫ Pie viņa vienmēr notika iedzeršana.
|
jupki *199 s jupka ▫ jupķis (etn.) - Jupki u’m ilmõ kädūkši pitkā immarvõttõb naiztõn. Jupka on käisteta pikk ümbervõetav riie naistel. ▫ Jupķis ir garš apliekamais [virsapģērbs] sievietēm, bez piedurknēm.
|
| ka’d|mēļi *199 adj kademeelne ▫ skaudīgs = ka’dli |
ka’ggõl|stēki *199 s kaelus ▫ apkakle - Ka’ggõlstēki pīkstõb. Kaelus pigistab. ▫ Apkakle spiež.
|
kakš|kõrdi *199 adj kahehordne ▫ divkāršs - Ma võtīz kakškõrdiz villiz lānga. Ma võtsin kahekordse villase lõnga. ▫ Es ņēmu divkāršu vilnas dziju. KK78
|
| kalki *199 adj lubjane ▫ kaļķains |
| kandzi *199 adj kannatlik ▫ pacietīgs Ap3.7 |
kangti *199 adj
(a) kange, jäik ▫ stīvs, sastindzis - kangti ǭ’rõn jäik riie ▫ stīva drēbe
- Mǭ u’m kangti. Maa on kahutanud. ▫ Zeme ir sastingusi. KK77b
(b) kange, tugev ▫ stiprs, spēcīgs - kangti õvā tugev vool ▫ stipra straume
- Mūnda kõrd vȯ’ļ ne’i kangti õvā, ku vȯ’ļ vä’ggi lǟlam vie’ddõ va’ddõ. Mõnikord oli nii tugev vool, et oli väga raske vedada noota. ▫ Reizēm bija tik stipra straume, ka bija ļoti grūti vilkt vadu. D10
(c) kange, järeleandmatu ▫ neatlaidīgs | = kangtõ- kangti rištīng kange inimene ▫ neatlaidīgs cilvēks
|
| kanni *199 s pajuurb ▫ pūpols ≈ kannõzEIIIg |
| kaņmi *199 adj närune ▫ noskrandis |
| kardi 1 *199 adj lõhnav ▫ smaržīgs |
kardi 2 *199 adj plekine, plekist ▫ skārda- - kardi paņ plekkpang ▫ skārda spainis
|
| karri 1 *199 adj karvane ▫ spalvains |
| karri 2 *199 s mõru ▫ rūgts Ilm6.11 |
| kartli *199 adj kartlik ▫ bailīgs |
| katūks|pēļi *199 s katusepealne ▫ pažobele |
| kä’d|gouți *199 adj käegakatsutav ▫ taustāms |
| kä’d|pēļi *199 s käeselg ▫ delnas virspuse 79.3 = kä’d|sǟlga |
kärmi *199 s kärbes ▫ muša - sitā|kärmi sitakärbes ▫ mēslu muša; tubā|kärmi toakärbes ▫ istabas muša; vȯzā|kärmi lihakärbes ▫ gaļas muša
- mõltsi kärmi roheline kärbes ▫ zaļā muša
- Kärmiži ajād pǟ’zõ, tǭ’d kītõ, mis ä’b ūo. Ajad kärbseid pähe, tahad öelda, mida pole. ▫ Stāsti muļķības [~ dzen mušas galvā], gribi pateikt, kā nav. Ta ä’b tī’e mittõ kärmizõn vi’ggõ. Ta ei tee kärbselegi liiga. ▫ Viņš pat mušai nedara pāri. Mingi kärmi sīnda jāmstiz? Milline kärbes sind hammustas? ▫ Kāda muša tev iekodusi? KK77a
|
kēļi *199 adj
(a) keelne ▫ valodas- - līvõ|kēļi liivikeelne ▫ lībiešu valodā esošs
(b) keelepärane ▫ valodai piemērots, valodisks - līvõ kēļimõd liivi keele pärasemad ▫ lībiešu valodai piemērotāki, atbilstošāki K89
|
keppi *199 adj kleepuv ▫ lipīgs = keppiji- Jatkā ī’žkiz sa’d āigal keppiz liegā ārdiņ vȯ’ļ lǟlam. Ühendus eriti vihma ajal kleepuva pori tõttu oli raske. ▫ Satiksme, sevišķi nokrišņu laikā, lipīgo dubļu dēļ bija ļoti grūta. E IE
|
kīebi 1 *199 s kuumus ▫ tveice, karstums - Jǭ’tõb vȯ’ltõ, zaftõ, la’z võtāg, viedāg kīebiz ulzõ. Jahutatakse õlut, moosi, et võtaks, veaks kuumuse välja. ▫ Dzesē alu, ievārījumu, lai izņem, izvelk karstumu ārā. KK78a52
|
kīebi 2 *199 adj palav ▫ karsts - kīebi āiga palav ilm ▫ karsts laiks
- Kīebi võib vȱlda mingi vīžkimdõ grǭdõ. Palav võib olla mõni viiskümmend kraadi. ▫ Karsts var būt kādi piecdesmit grādi. Mi’nnõn u’m kīebi. Mul on palav. ▫ Man ir karsts. PK88.9
|
kīelli *199 adj keeleline ▫ valodas- - kīelli ki’zzimi keeleline küsimus ▫ valodas jautājums
|
kierdi *199 adj
(a) kiire, tempokas ▫ ātrs, straujš - kierdi jūokš kiire jooks ▫ ātrs skrējiens
(b) kiire, pakiline ▫ steidzams - kierdi ažā kiire asi ▫ steidzama lieta
- Ma sai kierdiz tīet. Ma sain kiire teate. ▫ Es saņēmu steidzamu ziņu.
(c) nobe, väle ▫ žigls, veikls - kierdi nemē nõ’ggõl nobe nagu nõel ▫ veikls kā adata
- Kierdi ta võib vȱlda tīe pǟlõ, kierdid sūormõd. Nobe võib ta olla tööle, nobedad sõrmed. ▫ Žigls viņš var būt darbā, veikli pirksti. Ma īeb tagān, ku ma ä’b ūo ne’i kierdi. Ma jään taha, sest ma ei ole nii nobe. ▫ Es palieku iepakaļ, es neesmu tik žigls. KK77a; 86.51
(d) virk ▫ čakls |
kīeri *199 adj keerukas, keeruline ▫ sarežģīts - kīeri ki’zzimi keeruline küsimus ▫ sarežģīts jautājums
|
| kievām|mēļi *199 adj kergemeelne ▫ vieglprātīgs |
| kīskli *199 adj kiskjalik ▫ plēsīgs |
| kǭ’d|kēļi *199 adj kahekeelne, kahepalgeline ▫ divkosīgs = kǭ’dli |
| kǭd|kõrdi *199 s kahekordne ▫ divkāršs = kǭ’d|kȭrdali |
| kǭ’d|kūi *199 adj kahekuune ▫ divus mēnešus vecs |
| kǭ’d|mõtli *199 adj kahemõtteline ▫ divdomīgs |
| kǭ’dõks|stuņḑi *199 adj kaheksatunniline ▫ astoņstundu |
| kǭ’d|pēļi *199 adj kahemastiline ▫ divmastu (mar.) |
| kǭ’d|pumpi *199 adj kaheküüruline ▫ divkuprains |
kǭ’d|pūoļi 1 *199 s (kurgu)mandel ▫ mandele (anat.) - jõvā kǭ’dpūoļi parempoolne mandel ▫ labā mandele; kurā kǭ’dpūoļi vasakpoolne mandel ▫ kreisā mandele EIIIa
|
kǭ’d|pūoļi 2 *199 adj kahepoolne ▫ divpusējs - kǭ’dpūoļi klap kahehõlmane klapp ▫ divviru vārstulis (anat.) E3 a
|
| kōgaz|nēmi *199 s kaugelenägelikkus ▫ tālredzība = kōgaz|nǟ’dzit |
kōgi 1 *199 adj kauane, pikaajaline ▫ ilgs - I’ļ sīe kōgiz āiga tämā võiž letkīeldõ ka järā oppõ. Selle pika aja jooksul võis ta läti keele ka ära õppida. ▫ Pa šo ilgo laiku viņš varēja latviešu valodu arī iemācīties. 152.2
|
kommi *199 adj kaval ▫ viltīgs - kommi kui re’bbi kaval kui rebane ▫ viltīgs kā lapsa
|
kōnõs|vīți *199 adj koonusekujuline ▫ konusveidīgs - Koknit u’m kōnõsvīți. Püstkoda on koonusekujuline ▫ Slietenis ir konusveidīgs.
|
kougi *199 adj kauge ▫ tāls - kougi su’g kauge sugulane ▫ attāls radinieks; kougizt nītõd kauged heinamaad ▫ tālas pļavas; kougizt vȭrõd kauged külalised ▫ tāli viesi
|
| koutļi *199 adj kaudne ▫ netiešs |
kȭli *199 adj valsk, võlts ▫ neīsts - Se u’m seļļi kȭli rištīng. See on selline valsk inimene. ▫ Tas ir tāds neīsts cilvēks. Tämmõn u’m kȭli palg. Tal on võlts nägu. ▫ Viņam ir neīsta seja.
|
kõrdi *199 adj -kordne ▫ -kāršs - ī’d|kõrdi ühekordne; lihtne ▫ vienkāršs
|
kõuvi *199 adj kaskne, kasest ▫ bērza-, bērzkoka- - kõuvi pū kasepuu ▫ bērzkoks
|
krämpi *199 adj kramplik ▫ krampjains - krämpizt likkimizt kramplikud liigutused ▫ krampjainas kustības
|
kristli *199 s kristlane ▫ kristietis - kristlizt jumāl kristlaste jumal ▫ kristiešu dievs IK5
|
| krǭipi *199 adj kärnane, kärnas ▫ kraupains |
kūi *199 adj kuuline ▫ mēneša- - kūi tīe kuuline töö ▫ mēneša darbs
|
kuldi *199 adj kuldne ▫ zelta-, zeltīts - kuldi sidāmi riek kuldne kesktee ▫ zelta vidusceļš
|
kūldli *199 adj kuulja ▫ dzirdīgs - kūldli rištīng, kis sieldõ kūlõb kuulja inimene, kes selgelt kuuleb ▫ dzirdīgs cilvēks, kas skaidri dzird KK78a64
|
kūldzi *199 adj kuulekas, sõnakuulelik ▫ paklausīgs ≈ kūlzi- kūldzi vȱlda kuulekas olla ▫ būt paklausīgam; kūldzizõks sǭdõ sõnakuulelikuks saada ▫ kļūt paklausīgam
|
kūlzi *199 adj kuulekas ▫ paklausīgs ≈ kūldzi- kūlzi läpš kuulekas laps ▫ paklausīgs bērns
|
kūmi *199 adj kuum ▫ karsts - kūmi rōda tuline raud ▫ karsta dzelzs
|
kummi *199 pn kumbki ▫ katrs (no abiem) = kummit- Kummiš kilgsõ vȯ’ļt kakš oukõ. kummaski küljes oli kaks auku. ▫ Katrā sānā bija divi caurumi. 151.1
|
| kuo’d|mǭli *199 s kodumaalane ▫ novadnieks |
| kūoli *199 adj surelik ▫ mirstīgs = kūoliji 1 |
kuolmi *199 num kolmas ▫ trešais > kuolmõz- Vanākāngar perīmīez võtīz Anniz kuolmiz nāizõks. Vanākāngari peremees võttis Anni kolmandaks naiseks. ▫ Veckangaru saimnieks paņēma Annu par trešo sievu. Kuolmiz nāizõks ka vȯ’ļ ikš tidār. Kolmanda naisega oli ka üks tütar. ▫ Ar trešo sievu bija arī viena meita. 86.11
|
| kuolm|jaļgi *199 adj kolmejalgne ▫ trīskāju-, trīskājains |
kuolm|kūi *199 adj kolmekuuline ▫ trīsmēnešu- - kuolmkūizt kursõd kolmekuulised kursused ▫ trīsmēnešu kursi
|
kuolm|kūli *199 adj kolmekuune ▫ trīs mēnešus vecs - kuolmkūli vā’ški kolmekuune vasikas ▫ trīs mēnešus vecs teļš
|
kuolm|pēļi *199 adj kolmemastiline ▫ trīsmastu- - kuolmpēļi rǭjõdõks kuo’ig kolmemastiline raadega laev ▫ trīsmastu kuģis ar rājām KK78b35
|
| kuolm|pūoļi *199 adj kolmepoolne ▫ trīspusīgs |
| kuolm|vīți *199 adj kolme liiki ▫ trejāds |
| kūolta|pēļi *199 s kaldapealne ▫ krastmala |
kuordi *199 adj kõrge ▫ augsts = kuordõ- kim mētõrt kuordi kümme meetrit kõrge ▫ desmit metrus augsts; kuordi amāt kõrge amet ▫ augsts amats; kuordizt izāndõd kõrged härrad ▫ augsti kungi
|
| kūožli *199 adj kohalik, kohapealne ▫ vietējs = kūož|pēļi |
| kūož|pēļi *199 adj kohalik, kohapealne ▫ vietējs = kūožli |
| kurā|pūoļi *199 adj pahempoolne ▫ kreiss, kreisās puses- |
kurli *199 adj kurt ▫ kurls - kurlizõks īedõ kurdiks jääda ▫ kļūt kurlam
|
| kutški *199 s kutsikas ▫ kucēns |
kūzi *199 adj kuuse- ▫ egles- - Vi’b vȯ’ļ tī’edõd kūzist pūstõ. Vibu oli tehtud kuusepuust. ▫ Loks bija taisīts no egles koka. 151.1/19
|
| laigā|vȯiti *199 adj laiavõitu ▫ paplats |
| lapsli *199 adj lapselik ▫ bērnišķīgs 8Ro15 = laps|vīți |
| laps|mēļi *199 s lapsemeelne ▫ bērnišķīgs, bērna prātā |
| laps|vīți *199 adj lapselik ▫ bērnišķīgs = lapsli |
| lǟlam|mēļi *199 adj raskemeelne ▫ grūtsirdīgs |
| lǟlam|vīți *199 adj raskepoolne ▫ pasmags |
lämmi *199 adj lämmatav ▫ smacējošs - lämmi īlma lämmatav õhk ▫ smacējošs gaiss
|
| läpški *199 s lapsuke ▫ bērniņš |
| leț|kēļi *199 adj lätikeelne ▫ latviešu valodas- |
| lețli 1 *199 s lätlane ▫ latvietis |
lețli 2 *199 adj läti ▫ latviešu- - lețlizt prefiksõd läti prefiksid ▫ latviešu prefiksi K84
|
| le’žgõl|nēmi *199 s lühinägelikkus ▫ tuvredzība EIIIc = līt|nēmi |
| li’bḑiz|kēļi *199 adj libekeelne ▫ glaimīgs |
līebzi *199 adj leebe ▫ maigs, mīlīgs - Jemān u’m līebzi ēļ. Emal on leebe hääl. ▫ Mātei ir maiga balss. Āiga īeb līebziks. Ilm läheb leebeks. ▫ Laiks kļūst mīlīgs.
|
lī’ed|pūoļi *199 adj leheküljeline ▫ lappušu- - nēļa lī’edpūoļi ulzandõks neljaleheküljeline väljaanne ▫ četru lappušu izdevums K87
|
| līemzi *199 adj mahlakas ▫ sulīgs |
| liepā|linki *199 s liblikas ▫ tauriņš = libā|labā, li’b|la’bbiņ, liepā|lind |
| liepli *199 adj leplik ▫ saticīgs, lādzīgs |
līti *199 adj lühike ▫ īss - līti irg lühike hetk ▫ īss brīdis; līti ka’z lühike kasv ▫ īss augums; lītiz āigaks lühikeseks ajaks ▫ uz īsu laiku
- Ta vībtiz sǟ’l lītizt aigõ. Ta viibis seal lühikest aega. ▫ Viņš uzturējās tur īsu laiku. Pietūksõn at lītid jālgad. Valel on lühikesed jalad. ▫ Meliem ir īsas kājas.
|
| līt|nēmi *199 s lühinägelikkus ▫ tuvredzība = le’žgõl|nēmi |
| līvli *199 s liivlane ▫ lībietis = līvõz, rāndali |
| līvõ|kēļi *199 adj liivikeelne ▫ lībiešu valodā esošs, lībisks |
| lōda|pēļi *199 s lauapind ▫ galda virsma 151 |
lougli *199 adj
(a) aeglane ▫ lēns, gauss
(b) tasane, rahulik ▫ lēnīgs, mierīgs - Lougli i’bbi u’m jõvā tīe jūs. Laugjas hobune on hea töö juures. ▫ Lēnīgs zirgs ir labs darbā.
|
lȭinag|mǭļi *199 adj lõunamaalane ▫ dienvidu- - lȭinagmǭļi ilā lõunamaa loodus ▫ dienvidu daba; lȭinagmǭļizt irdõkst lõunamaalaste kombed ▫ dienvidnieku paražas
|
lūi *199 adj
(a) kondine ▫ kaulains
(b) luine ▫ asakains >lūki 2 |
luini *199 adj
(a) kondine ▫ kaulains
(b) luine ▫ asakains >lūki 2 |
| lūki 1 *199 s kalaluu ▫ asaka |
lūki 2 *199 adj luine ▫ asakains = lūi (b), luini (b)- lūki kalā luine kala ▫ asakaina zivs
|
luoiki *199 adj
(a) nõgus ▫ iedobē esošs - Mi’n izān ka vȯ’ļtõ seļļizt luoiklizt mǭd; tä’mmõn mūnda mǭ vȯ’ļ seļļi, ku sidām vȯ’ļ luoik ja aigād vȯ’ļtõ kuordõd. Mu isal ka olid sellised nõgusad maad; tal mõni maa oli selline, et keskpaik oli lohk ja ääred olid kõrged. ▫ Manam tēvam arī bija tādas iedobē [esošas] zemes; viņam daža zeme bija tāda, ka vidus bija lejā un malasbija augstas. 86.57
(b) lohklik ▫ grambains, ar iedobēm - Mǭ võib luoiki vȱlda. Maa võib olla lohklik. ▫ Zemesgabals var būt ar iedobēm. 86.57
|
| lūoli *199 adj luuleline ▫ dzejisks |
lūomi *199 s loomine ▫ radīšana, izveidošana - kēravīț lūomi kirjaviisi loomine ▫ rakstības izveidošana K84
|
| ma’gḑiz|vīți *199 adj magusavõitu ▫ pasalds |
| maitsi *199 adj maitsekas ▫ gaumīgs |
| mǟ’mi *199 adj tumm ▫ mēms = mǟmõ |
märgi *199 adj
(a) mädane ▫ strutains, pūžņains - Kațki u’m märgi. Haav on mädane. ▫ Pušums ir strutains.
(b) rähmane ▫ pūžņojošs - märgizt sīlmadõks rähmaste silmadega ▫ ar pūžņojošām acīm 79/6
|
mie’d|linki *199 s mesilane ▫ bite (Apis) = ni’gļiki- mie’dlinkizt jemā mesilasema ▫ bišu māte; mie’dlinkiz siskāmi mesilase nõelamine ▫ bites dzēliens 152.1/4; EIIIc
|
| mī’ed|pūoļi *199 s meesisik, meesterahvas ▫ vīrietis |
| mīeldzi *199 adj meeldiv ▫ patīkams = mīeldõb |
| mīmi *199 s müük ▫ pārdošana E I |
mingi 1 *199 pn keegi, mingi ▫ kāds - Sǟ’l mingi u’m. Seal keegi on. ▫ Tur kāds ir.
|
mingi 2 *199 pn mõni ▫ dažs - je’dsõ mingizt päuvõ mõne päeva eest ▫ pirms dažām dienām
- Siedā tī’eb mingi mū. Seda teeb mõni teine. ▫ To dara dažs cits.
|
mingi 3 *199 pn mis ▫ kas, kurš - Sugīd ä’b või kītõ, mingi kūož jegāikš u’m. Sugugi ei või öelda, mis koht ükski [neist] on. ▫ Nemaz nevar pateikt, kura vieta katra [no tām] ir. J21
|
| mingi 4 *199 adj milline ▫ kāds |
mingi-ä’b|mingi *199 adj igasugune ▫ visāds, kāds nekāds, šāds tāds - Si’z u’m lieudtõd sǟ’l mingiži-ä’bmingiži a’žḑi. Siis on seal leitud igasuguseid asju. ▫ Tad tur ir atrastas visādas lietas. 152.2
|
mǭi *199 adj
(a) maine ▫ pasaulīgs
(b) mullane ▫ zemjains |
| ... |
